Kahvin terveysvaikutukset ovat tutkittuja.
Kahvia juodaan Suomessa ennemmän kuin muualla maailmassa. Valtaosa suomalaisista onkin kahvinjuojia, ja keskimäärin kahvia nautitaan viisi kupillista päivässä. Kahvia käytetään usein sen piristävän vaikutuksen takia, mutta kahvinjuonti liittyy vahvasti myös erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Kahviharrastajille erilaiset erikoiskahvit, kahvin valmistusmenetelmät ja -laitteet sekä paahtoasteet ja makuvivahteet ovat tärkeässä asemassa. Joillekin kahvinjuonnista on voinut puolestaan kehittyä keino polkaista päivä käyntiin.
Kofeiini piristää
Kahvi sisältää piristävää kofeiinia, joka vaikuttaa kemiallisesti adenosiini-nimisen yhdisteen aineenvaihduntaan. Adenosiini on oleellista unitilalle, ja kofeiinin piristävä vaikutus perustuu adenosiinin estävään toimintaan.
Kahvin piristävästä vaikutuksesta on hyötyä etenkin aamulla heti heräämisen jälkeen. Kofeiinin piristävästä vaikutuksesta on hyötyä esimerkiksi liikenteessä, jolloin tarkkaavaisuus paranee ja mahdolliset ajovirheet vähenevät.
Joillakin vaikutus voi olla vähäinen, mutta toisaalta joillakin ihmisellä hyvinkin tuntuva. Geneettiset erot selittävät, miten nopeasti kofeiinin aineenvaihdunta toimii. Kofeiinin piristävään vaikutukseen riittää 1–2 kupillisella. Kofeiinipitoisuus veressä on korkein noin 30 minuutin kuluttua kahvin juomisesta, ja se puoliintuu noin 6 tunnissa. Kupillisessa kahvia (2 dl) on 80–350 mg kofeiinia. Kofeiinin määrä riippuu kahvin lajista, paahtoasteesta ja kahvin valmistustavasta.
Saattaa estää maksavaurioiden syntyä
Päivittäinen useamman kahvi kupillisen nauttimisen on todettu pienentävän maksakirroosin riskiä. Yhteys on selvin alkoholin käyttöön liittyviin maksavaurioihin. Tämä on positiivinen yhtälö, maassa jossa sekä alkoholin että kahvin kulutus per asukas tasolla on maailman laajuisesti hyvin korkea.
Alkoholi suurentaa maksasta erittyvän GT-entsyymin pitoisuutta seerumissa. Säännöllinen kahvin juominen pienentää vastaavasti GT-pitoisuutta. Kahvin kulutuksen lisääminen ei kuitenkaan ratkaise runsaan alkoholin käytön aiheuttamia haittoja, sillä kahvin vaikutus on aivan liian heikko. Kofeiinittomalla ja normaalilla kofeiinipitoisella kahvilla on todettu samoja vaikutuksia. Kaikkia vaikuttavia yhdisteitä ei vielä kunnolla tunneta, mutta kahvin diterpeenialkoholien ja fenoliyhdisteiden merkitystä tutkitaan parhaillaan lisää.
Saattaa ehkäistä tyypin 2 diabetesta
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan useissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan runsaan kahvinjuonnin ja tyypin 2 diabeteksen välillä on todettu yhteys. Teoreettisesti jokainen kahvikuppi vähentää diabetesriskiä noin 7 prosenttia. Noin viiden kahvikupillisen nauttiminen vähentäisi riskiä sairastua diabetekseen noin 30%. On ilmeistä, että vaikutus diabetekseen välittyy maksan kautta. Amerikkalainen Johns Hopkins-instituutti on tutkinut kahvin vaikutuksia sydänsairauksiin, aivohalvauksiin, Parkinsonin tautiin sekä munuaissairauksiin, ja havainnut kahvin pienentävät riskiä sairastua, etenkin naisten osalta.
Kahvin vaikutus syöpiin ja munuaissairauksiin
Tutkimusten mukaan erittäin runsas kahvin juominen lisää useiden syöpätautien riskiä kaikkien muiden syöpälajien osalta, paitsi suolistosyövän osalta. Kahvi saattaakin pienentää jonkin verran suolistosyövän riskiä. Tätä on tutkittu esimerkiksi Harvardin yliopistossa. Kahvissa olevien polyfenolien on todettu estävän syöpäsolujen kasvua eläinkokeissa. Lisäksi kahvi vähentää tulehduksia. Kahvi saattaa parantaa munaisten toimintakykyä. The Journal of Nutritional-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan verrattuna kahvia satunnaisesti juoviin ja kahvia päivittäin vähintään kaksi kupillista nauttivien sairastumisriski munuaissairauksiin oli lähes kolmanneksen pienempi. suojaava vaikutus kohdistuisi tutkimuksen mukaan erityisesti loppuvaiheen munuaissairautta vastaan.
